Tästä se ratsun ura urkenevi

Ihanaa kun aurinko armas ilahduttaa ja piristää ainakin meidän perheessä vähän huonosti käynnistynyttä lauantaita! Piha on plussakelien ansiosta mukavan liukas mutta onneksi pakkasherra jaksoi taas tarttua toimeen.

Tämän aamupäivän missio oli Merius. Kyseessä siis 15-vuotias suomenhevostamma joka antanut ravimaailmassa omistajilleen paljon niin iloa ja elämyksiä kuin menestystäkin. Nyt tarkoitus oli tutustuttaa tämä ´ei niin ongelmaton´ tamma ratsastuksen ihmeelliseen maailmaan. Luottavaisin mielin! :)

Aluksi kävelimme pellolla niin että itse olin Maijan selässä ja Mirva talutteli Meriusta. Tammasta aisti selvästi pienen hermostuneisuuden ja mikä ihme se nyt on täysin uuden tilanteen edessä. Hetken päästä tulin alas Maijalta ja Mirva kipusi Meriuksen selkään hitaasti vaihe vaiheelta mukavia jutustellen ja tammaa rapsutellen. Lähdimme liikkeelle aluksi taluttaen ja muistutellen että `prrrr` tarkoitti pysähdystä. Homma sujui sen verran jouhevasti että könysin Maijan kyytiin ja jatkoimme matkaa parivaljakkona. Kaikessa rauhassa kävelimme pitkin ohjin peltoaukeita ympäri maailmanmenoa ihmetellen ja pikkuhiljaa tamma rentoutui huokaillen ja päristen. Eikä tuo huolestunut myöhemminkään vaikka Maijan kanssa vähän ravailtiin ja laukkailtiin ympyrällä. Ja taisipa se Meriuskin muutaman raviaskeleen ottaa! Hevoset vaikuttivat todella tyytyväisiltä eikä meidän siellä selässäkään tarvinnut paljoa hymyä pidätellä kun kaikki sujui niin hienosti. Kyllä Meriuksesta vielä hyvä ratsu kuoriutuu, se on vissi se! :) Kiitokset Mirva päivän piristysruiskeesta! :)

Luottavainen  ja tyytyväinen hevonen :)

Kuskia hymyilyttää :)